Päiväkirja
30.11.2009 - Riimu
Tänään Kimmo sai uuden tuttavuuden: riimun! Ystäväni oli tehnyt aivan uskomattoman löydön, mustan varsariimun pääkallokoristein. Sitä katsoessaan ei voi kuin nauraa! Kun riimu laitettiin Kimmolle ei se aluksi välittänyt siitä mitään, mutta hetken aikaa oltuaan se tuntui tajuavan että jotain oli todellakin muuttunut. Pieni oripoika hankasi päätään niin emäänsä, aidantolppaan, heinäpaaliin kuin omaan jalkaansakin sekä yritti minuakin käyttää tolppana. Mutta voih, ei se pirun kapistus vain irronnut... Näin todettuaan Kimmo jatkoi tyytyväisesti oleiluaan eikä reagoinut millään tavoin kun vaivihkaa otimme riimun siltä pois. Reipas poika!
29.11.2009 - Ulkoilua
Ilmat suosivat meitä todenteolla, joten siirsimme Amitan ja tomeran pikku-Kimmon suurelle pihattolaitumelle. Tämä orinalku on jo nyt todella rohkea ja utelias, se ei vierasta ihmisiä lainkaan. Liekö emänsä näyttää erinomaista mallia välinpitämättömyydellään? Amita suunnisti laitumelle päästyään suoraan heinäpaalille, jonka viereen Kimmo kävikin päiväunille ensin tutkittuaan jonkin aikaa maailman menoa ja välipalaa syötyään.
28.11.2009 - Tervetuloa
Kimmoa odoteltiin syntyväksi jo 26. päivä, mutta jostain syystä Amita ei vain ollut vielä valmis päästämään poikaansa ihmisten ilmoille. Olin toki hieman huolissani, koska tamma oli ensisynnyttjä ja tätä kyseistä varsaa olin odotellut kuin kuuta nousevaa jo pitkään ennen kuin edes astutus oli tapahtunut. Pari päivää oli tosiaan joku aina nenä kiinni monitorissa, joka näytti tarkkaa kuvaa varsomiskarsinasta. Ja vihdoin, noin kahden aikoihin yöllä synnytys käynnistyi! Olin valmis kutsumaan eläinlääkärin paikalle heti, jos tilanne näytti muuttuvan huolestuttavaksi, mutta Amita hoiti homman kotiin oikein tyylikkäästi ja synnytti potran pojan täysin ilman ulkopuolista apua.
